SM2027-esikisa tuplasprintti
Suunnistuskisoihin ilmoittautuminen ajoittuu usein ensimmäisen ilmoittautumisportaan läheisyyteen, mutta koskaan en ole todistanut vastaavaa viime hetken vyöryä. Koska osallistujia D40-sarjassa oli niukasti, mietin itse D21-sarjaan menemistä: hyvässä tapauksessa voisi saada kiritystä ja toisinaan myös tuntuu, että yleisen sarjan radat ovat teknisemmät.
Livelox
Livelox
Noin päivä ennen deadlinea yksi kovatasoisempi kisailija ilmoittautui D40-sarjaan mikä sai muuttamaan omat suunnitelmat. Seuraavana iltana muutama muukin oli ehtinyt toimimaan ja ihan loppuillasta osallistujia oli yhtäkkiä 12: pari SM-mitalistia, 6 top15-sijoille yltänyttä ja tuttu Stadisprintistä, joka onnistui molemmissa kisoissa ottamaan minut kiinni ja toi hieman ryhtiä omaan tekemiseen. Törmäsin häneen parkkipaikalla ja sain kuulla, että hän oli SM-sprintissä kaatunut ja loukannut polvensa.
Radat noudattivat jälleen tuttua logiikkaa: aamupäivällä juoksukilpailu ja iltapäivällä astetta teknisempi rata. Ainoastaan H21-sarjaan osallistunut seurakaveri näki edes jotain suunnistuksellista haastetta omassa radassaan.
Omassa suorituksessa olin ylpeä siitä kuinka hyvin pystyin suunnittelemaan jo seuraavaa rastiväliä (liian usein tulee edettyä rastiväli kerrallaan), mutta jostain syystä pakka hajosi matkalla rastille 8 kun en ollut enää varma missä risteyksessä olin ja vieläpä tuli käytyä tontin puolella ennen etenemistä rastiympyrään. Kohtaamista isännän kanssa ei tullut kuten Malin Kristianssonille 31.5.26 maailmancupin sprinttiviestissä:
Etukäteen arvelin, että voisin hyvällä suorituksella yltää viidenneksi (kovempi sija vaatisi erityistä tsemppaamista tai jonkun muun mokailua), mutta tuon sählingin jälkeen sain tyytyä 7. sijaan.
Myöskään Garminilta ei herunut kehuja vaan se arvioi Vo2maxini alentuneen pyöristäen sen 50:ksi. Jää sitten kysymykseksi olenko tulossa kipeäksi vai onko treeni ollut liian löysää (yleensä kovalla alustalla juokseminen nostaa sitä). Toisaalta ero kärkeen oli sama kuin SM-sprintin finaalissa.
Iltapäivällä suunnitelma oli tarkistaa vähemmällä pieteetillä rastinumeroita ja säästää siten kognitiivista kapasiteettia itse suunnistukseen. Siitä huolimatta aloin rastilla 5 sekoilemaan juuri rastinumeron kanssa (katsoin 6:n numeroa) ja tipuin väliajoissa 5->8.
Myös 8-9 välillä päädyin kiertämään tarpeettomasti etelässä sijainneen talon. Merkittävin reitinvalintaväli oli 10-11. Katsoin ensin väärää väliaikaa ja luulin mokanneeni valitsemalla tiekierron, mutta tuohan oli suorituksen paras väliaika (2.), jossa oli etu jo valmiiksi tehty suunnitelma. Valitettavasti sijoitus ei kuitenkaan parantunut aamupäivältä, mutta ero edelläoleviin ja kärkeen oli asteen pienempi.
Ottaen huomioon fyysisempi iltapäivän rata mahdollinen etu oli hiilihydraateiltaan runsas lounas. Tämä ei ollut suunniteltu, mutta koska lähikaupoissa ei ollut yhtäkään vegaanista valmisvoileipää, ostin 260g kauraleivän ja hummusta. Leivän söin lopulta kokonaan ja jälkiruuaksi Pekan Leivän mustikkapiirakan ja smoothien. Terveellinen lounas olisi ollut jotain muuta, mutta näin kisapäivänä vajaa 3g hiilihydraattia per painokilo ilman liiallista kuitua oli parempi valinta. Toki on hyvä kysymys onko tuollainen määrä tarpeellinen reiluun 15min vetoon, mutta ainakin psyykkisesti sillä on väliä kunhan ei syö itseään ähkyyn.
Sain kisoja edeltävästi imartelua tutulta nousukiidosta urheilijana, mutta valitettavasti Regression toward the mean pantiin nyt täytäntöön useamman onnistuneen kisan jälkeen. Seurakaverilla sekuntipeli kävi julmemmaksi: hän neuvoi suorituksensa aikana lasta, mikä pudotti hänet yhteisaikojen kärjestä D55-sarjassa.
Seuraavaksi olisi edessä am sprintti: en haluaisi aliarvioida listalla olevia tuntemattomia nimiä, mutta ajattelin että olen saanut tälle kaudelle jo riittävästi mitaleja (suurin osa pelkästään osallistumalla), joten nyt olisi paikallaan herrasmiesteko ja kokeilla siipiä D21-sarjassa. Tämä on ollut harkinnassa aikaisemminkin metsäkisoissa pidemmän radan takia. Nyt kisoissa tutustuin yhteen ikänsä puolesta H55-sarjalaiseen, joka kertoi pääsääntöisesti edelleen osallistuvansa H21-sarjaan matkojen pituuden takia, vaikka mm tässä kisassa hän oli häntäsijoilla. Eli hyvä tietää, että yleisessä sarjassa kisailu ei ole vain seniorisarjojen huippujen juttu. Toki omassa ikäsarjassa on se hyvä puoli, että löytyy paremmin vertailupintaa yksittäisille rastiväleille.



Kommentit
Lähetä kommentti