Ilta-Rastila

Sprinttikauteni jatkoi edelleen loivaa alamäkeä Järvenpäässä. Tällä suorituksella ei olisi irronnut am-kultaa omassa sarjassa eikä kyse ollut D21-radan vaikeudesta tai pituudesta.  Livelox Rata ei ollut sisäsuunnistus-tyyppinen labyrintti, mutta totesin että yllättävän pienillä elementeillä sprinttiin saadaan lisähaastetta: useampi rastipukki oli paikassa, jota ei havainnut heti juoksemalla esim rakennuksen kulmaan, mikä teki useammasta rastille hyökkäyksestäni epädynaamisen. Jo ensimmäiselle rastille meno tuntui todella kömpelöltä, mutta yllättäen siinä oli toiseksi paras väliaika ( 4. mutta sanoisin että suurempi saavutus kuin 2. väliaika lyhyellä välillä 9-10 ).  Kokonaisuudessaan kartalla oli hieman enemmän kohteita kuin edellisenä viikonloppuna ja muutamassa kohdassa oli myös rako, mitä oli haastavaa havaita juoksuvauhdissa. Itse en henkilökohtaisesti tykkää tällaisesta radasta, joka on näkökilpailu ja vaikka olin toisaalta innoissani että minua haastettiin, myös innostus...

Keski-Uusimaa-rastit järjesti Taiteiden yön hengessä suunnistuksen 1949 Jukola-kartalla.  Haastoin 79-vuotiaan seurakaverin leikkimieliseen kilpailuun: hän on aloittanut suunnistuksen 60-luvulla ja oletettavasti hänellä on enemmän kokemusta tällaisista hieman pelkistetyimmistä kartoista, itsellä taas etuna iän puolesta fysiikka.  Ennen tapahtumaa minulla oli huoli ehtivätkö kaikki painetut 50 karttaa loppua. Pohdittiin, että paikalle olisi hyvä saapua ainakin puoli tuntia ennen tapahtuman alkua ( ainakin Itärastit epävirallisesti alkavat 10:30 eikä 11:00 kuten netissä sanotaan ). Huoli oli aiheeton: sade piti osallistujamäärän maltillisena ja lopulta tuloslistalla oli vain 3 nimeä. Toki tuossa oli vain virallisen ajan ottaneet ja ne jotka ainakin väittivät löytäneensä kaikki rastit.  Jo K-pisteen ja ykkösen välille oli asetettu haaste: kuvassa näkyvä mäki oli kaivettu pois hiekkakuopaksi. Maastossa oli kuitenkin joku mäki mitä väistin ja tätä seurasi selkeä poikittainen t...

Suunnistuskisoihin ilmoittautuminen ajoittuu usein ensimmäisen ilmoittautumisportaan läheisyyteen, mutta koskaan en ole todistanut vastaavaa viime hetken vyöryä. Koska osallistujia D40-sarjassa oli niukasti, mietin itse D21-sarjaan menemistä: hyvässä tapauksessa voisi saada kiritystä ja toisinaan myös tuntuu, että yleisen sarjan radat ovat teknisemmät.  Noin päivä ennen deadlinea yksi kovatasoisempi kisailija ilmoittautui D40-sarjaan mikä sai muuttamaan omat suunnitelmat. Seuraavana iltana muutama muukin oli ehtinyt toimimaan ja ihan loppuillasta osallistujia oli yhtäkkiä 12: pari SM-mitalistia, 6 top15-sijoille yltänyttä ja tuttu Stadisprintistä, joka onnistui molemmissa kisoissa ottamaan minut kiinni ja toi hieman ryhtiä omaan tekemiseen. Törmäsin häneen parkkipaikalla ja sain kuulla, että hän oli SM-sprintissä kaatunut ja loukannut polvensa.  Radat noudattivat jälleen tuttua logiikkaa: aamupäivällä juoksukilpailu ja iltapäivällä astetta teknisempi rata. Ainoastaan H21-sarja...