Tekstit

Indoor O-cup Espoo

Kuva
Kilpailukausi 2026 korkattu sisäsuunnistuksen merkeissä! Vaikka kyse oli epävirallisesta SM-sarjasta, tämä taisi olla helpoin sisäsuunnistus mihin olen osallistunut. Kokemusta on Fin5:n Tahkon Superpark-suunnistuksesta, Ikea-suunnistuksesta (hylsy tuli kun en huomannut lattialle asetettuja teippejä) ja Sotungin lukion 10.1.26 tapahtumasta. Katsoessa ensimmäisen osakilpailun aikoja näyttäytyi, että sinne oli laadittu tiukemmat radat: mm D40-sarjan paras suoriut ui noin puolessa tunnissa ja viimeinen oli häntä tunnin hitaampi.  Tällä radalla toki joutui myös hahmottamaan missä hissit sijaitsevat, mutta melkeinpä enemmän itselle hämmennystä aiheuttivat ovet kun tilat eivät automaattisesti avautuneet silmien eteen kuten kartasta vaan esim ykkösrastilla piti tajuta mennä oven toiselle puolelle. Sotungin lukion vaikealla radalla joutui puikkelehtimaan esteiden lomassa löytääkseen sen ainoan monimutkaisen reitin, mutta tässä kisassa oli useampiakin reittivaihtoehtoja, joista joutui tekemä...

Loppiaisrogaining 2026

Kuva
Paras tapa päästä eroon kaappiin kertyneistä joulumakeisista on osallistua Loppiaisrogainingiin. Joulun päättymisen tunnelmissa oltiin tänä vuonna myös 40-rastin läheisyydessä, jossa joku totesi "havuja, perkele!". Viime vuonna kisakeskus oli myös hotelli Siuntiossa, mutta itse kisamaasto pohjoisempana. Tänä vuonna kartta ainakin näytti pullautuskartalta 1:15000 mittasuhteella. Tapahtumaan oli kirjoitettu myös, että kartassa ei ole erantokorjausta. Pohdittiin, että on kerta jos toinenkin suunta kääntynyt enemmän kuin 12 astetta oikealle, joten ehkä kannattaisi ottaa suunta kuten normaalisti? No lopulta maastossa oli sekä selkeitä kohteita, että uria, joten tarkkaa kompassityöskentelyä ei tarvittu.  Viime vuonna juoksentelin yksin lännessä massojen liikkuessa pienipiirteisellä kartoitetulla alueella. Tänä vuonna puolestaan kartan oikea yläneljännes vaikutti olevan suosittu alue. Osallistuimme 4h sarjaan ja kuljimme 29-30-57-58-20-60-56-28-29-59-63-54-36-24-64-40-26-46. Aika mo...

Sekoilua Suomi 108 Rogassa

Kuva
2018 käynnistyi itsenäisyyspäivän perinne makuuni: rogaining, missä tavoitteena on kerätä niin paljon pisteitä kuin Suomi täyttää vuosia kyseisenä vuotena (lisäksi kevennettynä sarjana puolikas tästä) mahdollisimman nopeasti. Järjestävinä seuroina ovat toimineet Pihkaniskat ja SK Uusi. Osallistuin viime vuonna ensimmäisen kerran lumisissa olosuhteissa ja tuloksena oli hylsy: otin mukaan kaverin, joka hyytyi kuntoilun puutteen vuoksi parin tunnin jälkeen. 107 pisteen saaminen kasaan ei toki olisi ollut itsestäänselvyys myöskään omilla äärirajoilla huomioiden virheet.  Tänä vuonna tavoite oli lähteä pojan kanssa siten että hänellä olisi pyörä allaan: aamulla odotettua sateisemman sään takia päätin kuitenkin lähteä yksin matkaan puolustamaan kunniaani.  Ensimmäinen periaate reittisuunnittelussa oli, että välttelen suota parhaani mukaan. Tämän suhteen paikallistuntemuksesta olisi ollut etua: useassa kohtaa soiden ulkopuolella polku oli järkyttävä mutavelli, mutta mm pohjoisessa vä...

H55-sarjalaiselle

Koska minua ei ole vieläkään pyydetty pitämään puhetta miehelle Pohjois-Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlaan ( "puhe miehelle" ja "puhe naiselle" ovat vakiintunut akateemisen pöytäjuhlan perinne ), korjataan nyt tämä kunniaani loukkaava tilanne tässä blogissa. Puhe miehelle on aika laaja aihepiiri, joten rajaan sen D40-sarjalaisen fyysiseen vastineeseen: H55-sarjalaiseen.   Toksinen maskuliinisuus on toistuvasti esiintynyt julkisessa keskustelussa viime vuosina. Liian vähän huomiota on saanut mies, joka on vanhentunut arvokkaasti: H55-sarjalainen. D40-sarjalainen elää usein ruuhkavuosia ja on sen vuoksi jatkuvassa riskissä eksyä metsään. Jos D40-sarjalainen ei ehdi loittonemaan liian kauaksi rastiympyrästä, hänen paras pelastuksensa on H55-sarjalainen, joka tulee varmalla askeleella suoraan rastille. H55-sarjalaisella olisi varaa rehvastella kokemuksensa puolesta suunnistustaidoillaan, mutta hän ei sorru kohdatessaan D40-sarjalaisen metsässä manspleinaukseen. Hän vaih...

Porvoo Joulu Rogaining

Kuva
  Rasti 97 Aina puhutaan, että rogainingissa on helpot rastipisteet. Nyt olin ensimmäisessä rogaining-tapahtumassa, jossa olisi melkein pärjännyt ilman kompassia: suurimmilta osin liikuttiin korttelirastimaisessa maastossa. 4h jalkasarja ja sama joukkue kuin Nuuksion Huurteisessa eli Radegast.  Kerättiin siis joen oikealta puolelta melkein kaikki rastit edeten ensin etelään ja lisäksi toiselta puolelta 61-87-86. Muutama kolmen pisteen rasti jäi hakematta: 31, 38, 39. Vasta tapahtuman jälkeen huomattiin, että meillä jäi huomaamatta pohjoisen 47 ja 46, koska luimme suurennettua 1:15000 karttaa. Tulos olisi voinut siis olla 5 pistettä parempi. Suunnitelma oli siis vähintään 9:n arvoinen. Hyvän vertailukohdan tarjoaa  Marko Vapan suunnitelma  mikä oli liian kunnianhimoinen: noutaja tuli Hamarin koululla eli rastilla 83, mistä hän videon perusteella eteni taksilla kisakeskukseen.  Rasti 98 Sää oli erinomainen ja maisemat hyvät: useammassa kohdassa täytyi ihan pysähty...

Nuuksion Huurteinen

Kuva
Vuosi sitten sitten osallistuin seurakaverini Hannan kanssa ensimmäiseen rogaining-tapahtumaan ikinä: Nuuksion Huurteinen. Teimme silloin aika hätäisen suunnitelman, johon ei tullut suuremmin variaatioita. Nyt lähdimme tapahtumaan 4h sarjaan vahvemmalla kokemuksella varaten suunnitteluun myös enemmän aikaa. Silti pää löi hieman tyhjää alussa. Pohdittiin, että lähdemmekö ensisijaisesti kisaamaan vai nauttimaan maisemista, mikä ohjasi rungon järvien suuntaan.  Kuljimme siis reittiä 39-38-93-47-63-74 (kartanvaihto) 45-84-58-75-57-87-44-55-54-92-61 (kartanvaihto) 51-41-72-43-83-73-32-33-21-22-34-35-27-24-25-23-maali.  Pidimme alussa etukäteen suunnitellun reitin ja säästimme loppuun säätövaraa vähempiarvoisille rasteille. Mielestäni on yleensä toimivaa, että perussuunnitelma on riittävän kevyt ja tämän päälle on mietitty lisäreittejä. Tällä kertaa olimme ehkä liiankin varovaisia. Mukaan olisi ehtinyt hyvin kerätä kauempaa pari 5-7 pisteen arvoista rastia. Myöskin lopussa alustava ...

Liikuntapsykologiaa

Keskustelin hiljattain bileissä psykologi Teemu Pauhan kanssa, joka on perehtynyt liikuntapsykologiaan. Hän kertoi olleensa mukana laatimassa artikkelia, jossa pohdittiin erilaisia tyylejä harrastaa: harrastus on joko tasapainoinen osa elämää tai sitten siitä on tullut elämäntyyli ja osa identiteettiä. Hän kertoi esimerkiksi, että aika harva tekee ylitöitä pystyäkseen omistamaan useamman kuukauden vuodesta sulkapallon pelaamiseen, mutta jos sulkapallon pelaaminen vaihdetaan lumilautailuun, tämä kuulostaa ymmärrettävämmältä. Hänen mukaansa tasapainoinen tyyli harrastaa on hyväksytympää kun taas toinen herkemmin herättää kritiikkiä. Osuvasti samoissa bileissä kiipeilytuttuni avautui, että hänen exänsä on eron jälkeen johdonmukaisesti pyyhkäissyt Tinderissä kaikki kiipeilijät vasemmalle. Kiipeilyhän harrastuksena voi tarkoittaa, että henkilö viettää kaikki lomansa Etelä-Euroopassa kiipeillen.  Joku voisi vetää tästä blogista johtopäätökset, että suunnistuksesta on tullut minulle ident...