Hyvää kiritystä Stadisprintissä ja Helsinki City-O:ssa

Jälleen onnistuin hankkimaan loivan laskun vo2max-käyrään kisaviikonlopuksi: yksi huonosti nukuttu yö ja perhepiirissä pientä flunssaa. Aamulla riittävän normaali olo, mutta edeltävänä päivänä ratamestarihommissa pieni hölkkä tuntui väsyttävän. Rogakamu myös kertoi olevansa epävarma fyysisestä voinnistaan, mutta molemmat pohdittiin että tämä voi olla myös etu kartanluvun kannalta. 

Aamupäivän rata oli todella juoksullinen ottaen jo huomioon ruhtinaallisen pitkä matka (200m) K-pisteelle. Hieman harmitti, että en ollut ihan terävimmässä iskussa. Kartanluvussa olisi kuitenkin voinut olla parantamista mm ykkösrastille, joka oli yksinkertaisessa paikassa, mutta oma huomio oli liikaa keskittynyt jo seuraaviin väleihin.

Rastilla 10 perästä tullut kilpailija saavutti minut ja sain sopivasti painetta pitää yllä hyvää vauhtia loppuun asti. Olin yllättynyt hyvästä sijoituksesta (4/20) kun parannettavaa olisi ollut ainakin 40s edestä  nykyvauhdilla. Sarjan nopein sai hylsyn ja lopun knock out taisi juuri sopivasti poistaa kriittiset sekunnit omasta suorituksesta. 

Aamupäivään liittyi koko kilpailun tasolla haasteellinen tilanne: varttitunti ennen kilpailun alkua yhden taloyhtiön edustaja väitti, että lupaa rastille ei ole kysytty johtaen rastin siirtoon lopulta lähistölle.  Kuulemma viime vuonna jossakin tapahtumassa suunnistajia oli käynyt kielletyllä alueella kyseisessä taloyhtiössä, mikä mahdollisesti painoi tässä asiassa. 

Opetus: on tärkeää, että suunnistajana noudatat sääntöjä, vaikka kyseessä olisi pelkkä treeni. Samoin kisan järjestäjänä lienee hyvä tulostaa sopimukset luvista. 

Iltapäivällä rata oli astetta teknisempi. Vaikka mielestäni menin ihan hyvin ensimmäiselle rastille, puikkelehdinta sisäpihan pusikoden välissä loi vähemmän tilaa suunnitella seuraavaa väliä johtaen toisella välillä epäoptimaaliseen kiertoon rakennuksen takaa. 

Knock out käynnistyi tällä kertaa rastilla 5. Välin 5-6 osalta saavutettiin 1-2. väliajat mennen pikkuisen eri reittiä, ja ihan hyvät väliajat oli sen jälkeenkin. Vaikka itse suoritus oli parempi virheiden ja vauhdin osalta, sijoitus hieman tippui. Itselle jäi tuntuma, että muissakin sarjoissa jengi hieman tsemppasi iltapäivän osalta. Kokonaisuudessaan erot olivat pienet ja tässä piileekin lajin viehätys: pitäisi säilyttää suorituksen hallinta ja vauhdin hyökkäävyys loppuun asti. Aina joku itseäsi parempi voi mokata. 

Kokonaissija 4 yhteisajoissa oli parempi kuin uskalsin edes toivoa, mutta SM-kisojen suhteen on hyvä muistaa että mitä todennäköisemmin tapahtuu Regression towards to the mean: radat ovat haastavammat ja tuskin yhtä hyvä tuuri käy peesin osalta. 

Rogakamu Hannalla meni vielä paremmin: hän oli ensimmäinen aamupäivällä ja toinen iltapäivällä: jäi vain 7 sekuntia jälkeen ensimmäisestä sijasta yhteisajoissa. Joskus suunnistuseurassani vitsaillaan, että seitsemänkymppisten sarjassa sitten pärjätään, mutta näköjään tuo voi hyvällä treenillä tapahtua jo aikaisemminkin. 

Seuraavana päivänä oli vuorossa Helsinki City-O: rogaining-tyypinen kilpailu, jossa kerätään kaikki rastit kartalla. Yhteislähtö ja 2min aikaa suunnitella reittiä. 

Erityistä jännitystä itselle loi, että oikea varpaankynsi melkein lähti irti aamulla. Kokeilin teippausta, mikä sattuu, enkä uskaltanut repäistä kokonaan irti, joten ajattelin kokeilla mennä sellaisenaan, mutta varautua paremmin keskeytykseen juoksuliiveillä, jossa kännykkä ja pitkähihainen kulkisi mukana. 

Reitillä oli selkeä runko, jota lähdin massojen mukana kulkemaan myötäpäivään. Vasta juoksun lopussa huomasin rastin Y101 (lopussa tulee kiertää 6 rastia numerojärjestyksessä): jos olisin ollut tästä tietoinen, olisin kiertänyt reitin vastapäivään. Kummastakin suunnasta eniten toi haastetta missä välissä hakea 146 ja 147. 

Alussa sai jonottaa minuutin ensimmäiselle rastille, kakkoselle oli myös hieman ruuhkaa, mutta siitä eteenpäin sai mennä jo kohtalaisen väljästi. Suunnitelmaa tuli muutamassakin kohdassa vaihdettua lennosta: esim menin rastit 139-142 tässä järjestyksessä, lähtöviivalla en ottanut huomioon isoa tonttialuetta. Myös 135-136 välisen esteen olisin huomannut myöhemmin ilman toista osallistujaa. Olisi ollut myös riski, että Y101 olisi jäänyt kokonaan välistä ellei matkalla rastille 128 toinen osallistuja olisi tullut vastaan. 

Kokonaisuudessaan tapahtumassa oli vahvemmin juoksukilpailun tunnelma kuin tavanomaisessa rogainingissa. Rastit Y101-105 varsinkin loivat loppukirin tunnelmaa. Tapahtumakuvauksen mukaan juuri tälle pätkälle oli aseteltu vaativimmat rastipisteet. Olen toista mieltä muuten, mutta Y104 osalta lankesin ansaan: optimireitti rastille ja sieltä pois meni kielletyn alueen vierestä: kulkuväylä oli haastavaa nähdä kartasta. Poistuessa rastilta kokeilin edetä rannan suuntaisesti kun näytti siltä, että sieltä pääsisi: ei päässyt. Tämän johdosta ainakin 3 osallistujaa pääsi ohi. Olisi ollut vielä varaa parantaa noin 10 sijaa kun katsoin missä kohtaa osan matkaa jakaneet tulivat maaliin, toisaalta nykyinenkin tahti oli astetta reippaampi kuin suunniteltu. 

En ole löytänyt vielä mistään tietoa optimireitistä, mutta itsellä tuli kelloon 15km. Yhdellä ohipäässeellä ja myös myötäpäivään kulkeneella osallistujalla oli taas 900m vähemmän matkaa: hän meni hieman toisessa järjestyksessä alkupään rastit ja 145+146 eri vaiheessa: itse menin nämä 143:n jälkeen ja hän vasta käytyään pohjoisia rasteja. Toki voi olla, että ero osittain selittyi myös sillä, että menin 137-138 mahdollisesti epäoptimaalisessa järjestyksessä.

Rogatiimiläinen Hanna osallitui 10km sarjaan ja tajusi valita paremman kiertosuunnan, mutta kävi kahdesti samalla rastilla: tarvitsemme siis edelleen toisiamme optimisuoritukseen. 

Kokonaisuudessaan tapahtumasta jäi mukava fiilis ja ajatus osallistua edes kerran tänä vuonna johonkin juoksukilpailuun. Pari päivää tapahtuman jälkeen varpaankynsi irtosi kokonaan ja alta paljastui jo pitkälle kasvanut uusi kynsi: kausi voi siis jatkua huolettomammin.